Kristian Kososen vaikuttavat sotaromaanit

Kristian Kosonen on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten sotaromaanikirjailijoiden joukossa. Kosonen kuvaa romaaneissaan mestarillisesti sotaa intensiivisen läheltä, eikä kierrä vaikeitakaan aiheita. Jutussa esittelemme kaikki Kososen tähän mennessä ilmestyneet romaanit.

Sotaromaanien mestari Kristian Kosonen

Kristian ”Kille” Kosonen (s. 1972) on helsinkiläinen kirjailija ja tiimiesimies. Monipuolinen liikkuja voitti aktiiviurallaan useita painin SM-mitaleja ja on edelleen tuttu näky kamppailu-urheilutapahtumissa. Kolmen nuoren tyttären isä harrastaa myös lukemista ja historiaa.

Kosonen on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten sotaromaanikirjailijoiden joukossa. Hän ei kerro sankaritarinoita vaan kuvaa tarkkanäköisen uskottavasti sodan tapahtumia sekä sotilaiden elämää ja tunteita taistelujen keskellä. 

”Jo tuttuun ja varmaotteiseen tyyliinsä Kosonen kulkee Väinö Linnan jalanjäljissä siinä, että hän riisuu sodalta kaiken kunnian, mutta antaa sen niille miehille, jotka tämän kurjuuden joutuivat kokemaan. (…) Kosonen on mestari kuvaamaan sodan kurjuutta ja sen kitaan joutuneiden inhimillistä kärsimystä.”
Kansan Uutiset

Kososen esikoisromaani Taistelu Vasikkasaaresta ilmestyi syksyllä 2017, ja sen jälkeen häneltä on julkaistu useita muita sotaromaaneja. Tässä jutussa esittelemme kaikki Kososelta ilmestyneet ja lähitulevaisuudessa julkaistavat teokset.

Kososen kirjailijakuva © Ilkka Saastamoinen

Kristian Kososen Taistelu Vasikkasaaresta -kirjan kansikuva

Taistelu Vasikkasaaresta

Kesä 1944. Tappiot olivat suuret jo ennen varsinaisen taistelun alkamista, kun voimakas tykistötuli oli verottanut komppanian kulunutta miesvahvuutta entisestään. Venäläiset vyöryivät päälle moninkertaisella ylivoimalla ja Vasikkasaaren taistelusta oli tulossa yksi sodan käännekohdista.

Kristian Kososen ensimmäinen sotaromaani Taistelu Vasikkasaaresta on vaikuttava kertomus kesän 1944 Vuosalmen tapahtumista. Romaani on julkaistu painettuna, e-kirjana, äänikirjana ja pokkarina.

Kristian Kososen Petäjäsaaren jäinen helvetti -kirjan kansikuva

Petäjäsaaren jäinen helvetti

Talvi 1940. Suomalaisjoukot ovat pystyttäneet asemansa Petäjäsaareen, ja tehtävänä on tuhota saarrettujen neuvostojoukkojen Laatokan jäätä pitkin kulkevia huoltokolonnia. Toistuvat puna-armeijan iskut saaren valloittamiseksi ovat syöneet miesten voimia.

Kristian Kososen toiselle romaanille antoi kimmokkeen nuoren sotilaan valokuva, jonka Kososen isoisä otti talteen sodassa kaatuneelta venäläiseltä.  Petäjäsaaren jäinen helvetti on julkaistu painettuna, e-kirjana, äänikirjana ja pokkarina

Kristian Kososen Isku Tornioon -kirjan kansikuva

Isku Tornioon

Lokakuu 1944. Kolme rahtilaivaa kyntää syksyistä Perämerta kohti Röytän satamaa. Salaisen maihinnousun on määrä käynnistää yllätyshyökkäys saksalaisten selustaan. Suomalaissotilaat ovat altavastaajia: merisairaita, sodan uuvuttamia ja heillä on vain muutama kranaatinheitin saksalaisten tykistön voimaa vastaan. Operaation on siis edettävä silmänräpäyksessä ja tappavan tehokkaasti.

Kolmannessa sotaromaanissaan Kosonen kuvaa Lapin sodan armotonta alkua sekä sotilaiden toimia ja tuntemuksia tarkalla silmällä. Isku Tornioon on julkaistu painettuna, e-kirjana, äänikirjana ja pokkarina

Viipurin menetys -kirjan kansikuva

Viipurin menetys

Kesä 1944. Ylikersanttia ei hymyilytä, sillä hän tietää, että asiat Viipurissa ovat ”koko lailla perseellään”, kuten alikersantti asian ilmaisee. Suomalaisten puolustusrakennelmat ovat hätäisesti kyhättyjä ja keskeneräisiä. Viipuriin marssivat perääntyvät suomalaissotilaat muistuttavat enemmän nääntyneitä kerjäläisiä kuin sotilaita. Edes ylin johto ei näytä olevan täysin tietoinen tilanteen vakavuudesta. Prikaati ei todellakaan ole valmis suurtaisteluun.

Kristian Kosonen kuvaa neljännessä sotaromaanissaan suomalaisten sotilaiden olosuhteita ja mielialoja jatkosodan loppuvaiheessa. Viipurin katkerista taisteluista kertova Viipurin menetys on julkaistu painettuna, e-kirjana, äänikirjana ja pokkarina

Verinen tie Tyrjään -kirjan kansikuva

Verinen tie Tyrjään

Kesä 1941. Kapteeni Mäenpää on polvillaan ojassa ja tuijottaa silmä kovana mäkeä, johon hänen johtamansa komppanian olisi kohta hyökättävä. Hän tietää miesten pakkautuneen maastoon turhan lähekkäin, mutta kokematon hyökkäysryhmitys voisi liian levällään mennä heti alusta sekaisin. Sodankäynnin kaikkien strategioiden vastaisesti Mäenpää päättää luottaa tämän kerran onneensa.

Viidennessä romaanissaan Kosonen heittää lukijan Laatokan luoteispuolelle keskelle jatkosotaa Tyrjän taisteluihin, joissa Suomen joukot löivät puna-armeijan. Verinen tie Tyrjään on julkaistu painettuna, e-kirjana, äänikirjana ja pokkarina

Summan teräsmyrsky -kirjan kansikuva

Summan teräsmyrsky

Talvi 1940. Sotamies Karppinen tarkkailee öistä maisemaa Karjalan kannaksella. Hän yrittää olla paleltumatta tulipalopakkasessa ja siirtelee rähjääntynyttä karvalakkiaan vuoroin korvalta toiselle, jotta kuulisi pienimmänkin rasahduksen. Yö on liian hiljainen. Venäläisillä on pahat mielessä.

Kristian Kosonen kuvaa kuudennessa sotaromaanissaan talvisodan ankarimpia taisteluja Summan rintamalla, missä helppoon läpimurtoon luottanut puna-armeija joutui kokemaan nöyryyttäviä tappioita. Summan teräsmyrsky on julkaistu painettuna, e-kirjana ja äänikirjana.