Beth Morrey: Missy Carmichaelin rakkaustarina
Missy Carmichaelin rakkaustarina on syvästi liikuttava tarina siitä, miten tavallisista päivistä voi tulla erityisiä, jos vain avaa sydämensä uudelle mahdollisuudelle. Kirja kertoo, miten Missystä tuli Missy – ihminen, jonka elämässä liian moni asia on jäänyt sanomatta. Mutta uskaltaako sulkeutunut, vapiseva sydän avautua, rohkeneeko Missy tarttua uuteen mahdollisuuteen alkaa jälleen elää täydestä sydämestä?
Beth Morrey (s. 1977) asuu Lontoossa, kirjoittaa täyspäiväisesti ja tekee myös freelancerina tv-tuottajan työtä luovuttuaan aiemmasta luovan johtajan toimestaan RDF Televisionissa. Koira- ja jouluihmiseksi tunnustautuva Morrey sai kimmokkeen esikoisromaaniinsa Missy Carmichaelin rakkaustarina työnnellessään oman lapsensa vaunuja paikallisessa puistossa.
Otteita lukijapaneelin palautteista:
”Kirjassa oli mukavan värikäs kansi, joka houkutteli heti tutustumaan. Tunne vain vahvistui luettuani takakannesta juonikuvion, joka käsitteli kiinnostavia teemoja kuten yksinäisyyttä, uusia alkuja ja tietenkin sitä ihanaa kaiken nielevää huumaavaa rakkautta. Mitäpä muuta sitä tarvitsisikaan paetakseen lumoavaan mielikuvitusmaailmaan hetkeksi hektisen arjen keskeltä.
Missy on moniulotteinen persoona, jonka elämä näyttää ensi alkuun kovin ikävältä ja rutiinien täyttämältä, mutta onneksi hän törmää sattumalta uusiin ihmisiin, jotka pikkuhiljaa saavat auringon paistamaan kaiken harmauden ylle. Missyn ajatuksia oli nautinnollista lukea, hänellä on omanlaisensa itseironinen ote, joka aina välillä saa hymyilemään. Pohdintojen taustalla aistii myöskin surullisen pohjavireen. Kirjailija on onnistunut rakentamaan päähenkilöstä ja muista kirjassa esiintyvistä ihmisistä helposti samastuttavan inhimillisiä vikoineen päivineen ja lukija pystyi hyvin eläytymään heidän tunteisiinsa.
Minusta oli kutkuttavaa, että asioita Missyn menneisyydestä paljastettiin hitaasti ripotellen matkan varrella. Kirja tarjoaa myös suuren yllätyksen lukijalle, mutta jääköön juonipaljastukset tämän enempää tekemättä. Hahmojen välinen dialogi kulki eteenpäin sujuvasti, joka mielestäni on tärkeä elementti viihdyttävässä romaanissa.
Kirja oli kaiken kaikkiaan kiehtova kuvaus yhden ihmisen elämänkaaresta rönsyilevine polkuineen tähän päivään asti ja siitä tuli pitkäksi aikaa hyvä mieli. Suosittelen lämpimästi!”
Ina-Sofia
”Aivan ensitöikseni haluan kiittää tästä lukukokemuksesta, joka minulle suotiin tämän kirjan muodossa. Kiitos.
Kirja oli itkettävän ihana, kieli oli kaunista ja tarina hurmaava. Alkuun suhtauduin tarinan päähenkilöön hieman ristiriitaisesti, mutta tarina edetessä aloin pitää hänestä. Kirjan parasta antia oli, että minulla ainakin se meni tunteisiin. Kirja palautti uskon siihen, että vaikka maailma on välillä aika sekaisin, niin hyviä ihmisiä on oikeasti olemassa. (…)
Kirjan henkilögalleria oli ihastuttavan monenkirjava, ottaisin suurimman osan kirjan henkilöitä ystävikseni, mikäli se olisi mahdollista. Kirja oli balsamia koirakuumeesta kärsivälle. Vaikka jossain kohdissa kyyneleet valuivat vuolaana, niin tarinassa oli toivoa ja tietoisuus siitä, että kaikki järjestyy, kunhan ottaa avun vastaan.
Rakastin tätä kirjaa… Toivon, että kirjailijalta suomennetaan muitakin kirjoja. Tämä kirja kietoi minut lämpimään huopaan, se oli kuin lämmin halaus, se oli tunne, että joku kuiskaa korvaasi epätoivon hetkellä, että kaikki järjestyy ja kaikki menee hyvin. Siihen haluan uskoa.
Kirjaa suosittelen lukijoille, jotka rakastavat hyviä, tunteita koskettavia tarinoita, joissa on onnellinen loppu. Lukijoille, jotka eivät aina jaksa uskoa ihmisen hyvyyteen ja rakkauteen, tämä kirja palauttaa uskon siihen, että hyviä asioita tapahtuu kuitenkin aina. Aina kovimman paikan edessä ilmestyy näitä Ihmisenkeleitä, jotka auttavat ja tuovat toivon tullessaan.”
Sirpa
”Missy Charmichaelin rakkaustarina oli helppolukuinen ja mukaansatempaava. Hyväntuulinen, positiivinen. Se imi pariinsa, eikä lukemista malttanut lopettaa illalla. Nykyisyyden ja menneen välille hyvin rakennettu teos eri sukupolvien välisistä suhteista. Kirja piti jännityksessä loppumetreille asti, kunnes totuus Missyn elämästä paljastui.
Kirja sisälsi hienon opetuksen mitä voi tapahtua, kun katsoo elämää uusin silmälasein ja sanoo uusille asioille kyllä. Miten hienoja, hyviä uusia asioita elämässä voikaan tapahtua – ikään katsomatta. Hieno tarina perheen, ystävien ja ystävyyksien merkityksestä – ja ettei koskaan ole liian myöhäistä pyytää anteeksi. Kirjassa on paljon annettavaa ja lohtua ystävien merkityksestä näin korona-aikana. Suosittelen kirjaa lämpimästi eri-ikäisille.”
Annika
”Esikoiskirjaksi hyvää laatua. Teksti sujuvaa ja päähenkilön mennyttä elämää raotetaan sopivin väliajoin. Sivuhenkilöistäkin olisin lukenut mielelläni enemmän, nyt osa jäi todellakin sivuhenkilöiksi. Ehkä sitten kirjailijan seuraavissa kirjoissa.
Kirjailijalta voisin lukea useammankin kirjan, sopivan kevyttä ajanvietettä, mutta ei liian imelää. Mukava lukea vaihteeksi vanhemman ihmisen näkökulmaa, ei aina meneviä nuoria, jotka lopulta onnistuvat kaikessa. Lopussa oli ainakin itselle sopivasti yllätystä, vaikka osa menikin imelyyden rajalle.
Kirjan nimen käännöstä en oikein ymmärtänyt, englanninkielinen kuvaa kirjaa paremmin. Rakkaustarina-sana saattaa karkottaa osan lukijoista.
Onneksi Bazarin kannet ovat jälleen kauniit! Erottuvat edukseen muista kustantajista.
Suosittelen joululahjaksi vanhemmalle naiselle, äidille, anopille, sukulaistädille. Ja heidän n. 40–50-vuotiaille tyttärilleen.”
Kati
”Aloitin lukemisen odottavalla mielellä. Ihanaa, uusi kirja ja uusi kirjailija. Hyvin pian huomasin kyseessä olevan pikkuisen laadukkaampi tekstituotos, ei ainakaan ihan kiireessä kioskista ennen matkalle lähtöä ostettavaa, kunhan jotain laatua. Vähintään piirun verran parempaa. Mieleeni tuli Kate Morton, mikä ei ole huono juttu ollenkaan. (…)
Kirjailija antaa pieniä viitteitä Missyyn liittyvistä aiemmin tapahtuneista Jutuista. Näiden Juttujen esille tuloa jää odottamaan ja mielessään jo hoputtaa kirjailijaa. Juonen kuljetus on sujuvaa eikä Missyn vaiheiden seuraaminen ole ollenkaan tylsää, sillä koko ajan tapahtuu. Käänteet eivät välttämättä ole muille hirveän isoja tai maata kaatavia, mutta Missylle ne tietenkin ovat isoja ja tärkeitä. Ennalta arvattavaksi tätä kirjaa ei tosiaan voi sanoa, se oli koko ajan mielenkiintoinen ja koskettava. (…)
Ei tätä kuivin silmin voi kukaan lukea. Missyn elämästä olisi varmasti voinut kertoa paljon muutakin, mutta nythän oli kyseessä Missyn rakkaustarina. Pidin tarinasta, vaikka ihan uskottavasti ei päähenkilöstä hänen ikäänsä nähden kerrottu. Lukiessa syntyi ajatus, että kirjailija on sen verran nuori, ettei oikein ymmärrä iän tuomia muutoksia. Mielestäni Missy oli hiukan heppoinen rouva siinä mielessä, että kaikki keskittyminen lienee mennyt siihen elämässä tärkeimpään. Jotain päättäväisyyttä hänestä puuttui, ainakin silloin kun kyse ei ollut siitä tärkeimmästä. (…)
Suosittelisin tätä monenlaisille lukijoille ja olen jo niin tehnytkin. Tietenkin kosketuspintaa löytyy enemmän, jos lukija ei ole ihan nuori, vielä parempi jos on jo iäkkäämpi. Tarina on kuitenkin koskettava, mukana on koiria, kissoja, monenlaisia henkilöitä ja elämäntilanteita, jopa niin, että syntyi ajatus onko se ollut itse tarkoitus. Luulen kirjan kiinnostavan, jos ylipäätään lukee tämän genren kirjoja. Kirja toi mieleen Doris Lessingin Lähimmäisen, joka on huippu! Vaikka tämä nuorempi kirjailija ei ihan vielä yllä samalle tasolle, jotain samaa näissä on. ”
Maarit
”Itse olen kirjallisuuden suhteen ‘kaikkiruokainen sekakäyttäjä’, niin silti ensin ajattelin nimen perusteella, että taitaa olla hieman liian ‘makea’, No, ei kuitenkaan ollut, ei ainakaan kovin.
Jollakin lailla samastuin Missyyn, varmaan ikänikin puolesta. Sherrystä en pidä, proseccosta kyllä. Minua viehättivät nämä erilaiset ihmiset, ihan näin silmissäni tämän miljöön, talot, tiet, puistot, kaupat, kahvilat. Ja nämä koiraihmiset. Onhan tunnettu tosiasia, että koiraihmiset ovat oma rotunsa. Missä koiraihmiset kohtaavat toisensa, he välittömästi ryhtyvät kukkimaan kuin unikot toisilleen. Missyllekin avautuu kokonainen uusi maailma, kun hän joutui ottamaan vasten tahtoaan hoitoonsa lähes kasvattamattoman Bob-koiran. Ja siinä sivussa satunnaisen päivähoitolapsen, joka tykkää olla mikä supersankarihahmo milloinkin. (…)
Voisin suositella tätä kevyestä kirjallisuudesta pitäville. Tämä kirja on lomalukemista, jota voi lukea pihakeinussa tai hiekkarannalla tai vanhan talon yläkerrassa, missä tuoksuu puruvintti ja kesäsade.”
Marja
”Olipa yllättävän sykähdyttävä tarina! Sujuvasti kirjoitettu, tosin alkuunsa erityisesti vanhojen muisteluiden henkilöt menivät sekaisin ts. en koko ajan tajunnut kuka on kuka. Tarinan edetessä pääsin kyllä kärryille, eikä kaikkien identiteetillä ollutkaan tarinan kannalta suurta merkitystä. Ehkä brittimummot ovat kovempia ryyppäämään kuin suomalaiset, sillä minusta tuo ‘pullo punaviiniä meni jo ja seuraavaksi jatkettiin gin tonicilla’ oli vähän liioittelua, jos päähenkilö oli 80-vuotias nainen… Pienoinen uskottavuusongelma, mutta haittasi kuitenkin vain sivuseikkana. Tarina sisälsi myös hienosti muutaman todella yllättävän käänteen. (…)
Tästä on jo yli viikko, kun luin kirjan. Päällimmäisenä tarinasta jäi mieleen tunnelma, joka välillä hiipuili masentavan ja toiveikkaan, melkein riehakkaankin välillä. Harmitti, että Missy löysi elämäänsä uudenlaista sisältöä ja ymmärrystä vasta kasikymppisenä. Voi miksi ei jo aiemmin! Tarinan opetus lukijalle: usko itseesi, tee jo tänään se mitä haluat tehdä ja puhu tunteistasi! Älä jää seinäkukkaseksi kuten Missy, vaan ala elää tänään! Tarinan toinen opetus voisi toki olla, että uutta ja hienoa elämää löytyy ihan minkä ikäisenä tahansa.
Kirjan nimen suomennos on hiukan hämmentävä. Itse olisin varmaan ohittanut tämän kirjakaupassa jo ihan nimen takia… Jos nimittäin ns. rakkausromaanit eivät iske makuhermoon, niin tämä jää auttamatta hyllyyn. Kyseessä ei kuitenkaan ollutkaan perinteinen ‘rakkausromaani’, vaan Missyn koko elämäntarina, jota ohjaili vahvasti hänen halunsa olla Leon puoliso (hinnalla millä hyvänsä, että sikäli ehkä vähän rakkaustarinakin).
Tarina antaa ajattelemisen aihetta, miten elät omaa elämääsi.”
Eeva
”Yleisesti ottaen pidin kirjasta. Se oli kirjoitettu helppolukuiseksi ja tunnelma oli lämmin. Pikkuhiljaa Missyn elämää kerittiin auki ja vaikka ote oli kevyt, oli lomassa runsaasti myös tummempia sävyjä. Tällaisesta combosta pidän.
Pidin esim. siitä, miten rehellisesti pikkulapsivaiheen rankkuutta ja toisen vanhemman uhrautumista perheen vuoksi kuvattiin. Tekstissä oli paljon kauniita kuvauksia, tyyliin: ‘He etsivät toisistaan niitä nuoria tyttöjä, jotka kerran olivat olleet.’ Sen sijaan kaikkia Missyn ajatuksia tai tekoja en ihan ymmärtänyt. (…) Jotkin pulmat juonessa olivat lisäksi vähän turhan helposti ratkaistu. (…) Lisäksi jo se, miten Missy uusiin ystäviinsä kirjan alussa tutustui, tapahtui vähän liian helposti.
Mutta tarina oli juuri sitä, mitä arvelinkin, ei elämää suurempi lukukokemus mutta aivan kelpo viihdettä ja ehta hyvän mielen romaani, jonka varmasti tietää päättyvän onnellisesti. Ja loppupään iso yllätys oli todella makea!”
Niina
”Elämänmakuinen ja lämminhenkinen kirja, joka tuo hyvää mieltä. Tarina ystävyydestä, rakkaudesta, onnellisuudesta, suruista, peloista, häpeästä, toivosta, hyvistä ihmisistä ja ystävyyden voimasta.
Missyn tarinaan on helppo samastua ja myötäelää. Monta kertaa olivat kyyneleet silmissä kirjaa lukiessa, toisinaan oli pakko nauraa ääneen. Kirjassa käydään läpi takaumien kautta Missyn elämää lapsuudesta vanhuuteen. On monta asiaa, joista voi olla onnellinen, mutta toisaalta on sellaisia asioita, joita ei voi antaa itselleen anteeksi. Uusien ystävyyssuhteiden kautta Missy saa elämäänsä uutta sisältöä ja voi samalla antaa menneille tapahtumille anteeksi. Kirjan sanomana on ihmissuhteiden tärkeys, toisten auttaminen ja ihmisten hyvyys. Yksinäinen Missy löytää elämäänsä uutta sisältöä ja rakkautta.
Täydellisen ihana kirja, joka jää mieltä lämmittämään pitkäksi aikaa.”
Tarja
”Aloitin nojatuolimatkani Missyn kanssa viikonloppuna ja tarina koukutti minut niin, että ahmin koko tarinan käytännöllisesti katsoen saman tien. (…) Tämä kirja oli todella mieluisa yllätys. En malttanut laskea kirjaa kädestäni vaan luin kirjaa yömyöhään asti. Ja kyllä, olisin lukenut tarinaa vielä enemmänkin. Mitähän jatkossa tapahtuisi?
Tämä ei ole kirja, jonka olisin ostanut nimen tai kansipapereiden houkuttamana mutta uteliaisuuteni tämä herätti ja rikoin minäkin siis rajani.
Kaiken kaikkiaan ensimmäisestä viimeiseen sivuun asti nautin kirjasta. Tämä oli sekä viihdyttävää että paikka paikoin aika syvällistäkin luettavaa. Voisin sanoa, että jossain määrin tämä on psykologinen romaani.
Suosittelen kirjaa varttuneemmalle lukijalle. Tästä tulisi mitä mainioin leffa.”
Anne
Kuulutko jo Bazarin Kirjaklubiin? Kirjaklubilaisena saat sähköpostiisi ajankohtaista tietoa uutuuskirjoista, tapahtumista, kirjailijavierailuista, kilpailuista ja verkkokauppamme alennuksista. Lisäksi sinulla on mahdollisuus päästä mukaan seuraaviin lukijapaneeleihin!
