42-vuotias Jessie Sullivan elää "niin pienessä sumpussa kuin mahdollista". Levottomuus hiipii naisen elämään 20 avioliittovuoden jälkeen aikuistuvan lapsen muuttaessa pois kotoa. Yllättäen Jessie kutsutaan lapsuudenkotiinsa Egretin saarelle Etelä-Carolinaan, koska hänen äitinsä on käyttäytynyt selittämättömän väkivaltaisesti. Lapsuudenmaisemat herättävät Jessiessä kysymyksiä äidin kummallisesta menneisyydestä ja isän kuolemasta vuosia sitten. Saarella Jessie tutustuu benediktiinimunkkiin, johon hän alkaa tuntea syvää vetoa. Saaren benediktiiniluostarin kirkossa on salaperäinen istuin, johon on kaiverrettu merenneitojen kuvia. Istuin on omistettu pyhimykselle, jonka väitetään olleen merenneito ennen kääntymystään. Saaren eksoottisen kauneuden ja merenneitotarinoiden ympäröimänä Jessie kamppailee halujensa ja niiden kieltämisen paineessa. Läheinen suhde munkkiin ja vapaus tuntuvat oikealta, mutta koti ja avioliitto säilyvät voimakkaina mielessä. Tärkein liitto on kuitenkin se, joka Jessiellä on itsensä kanssa.