Arvostettu muusikko jää kuuntelemaan esiintymismatkallaan paikallisen orkesterin konserttia. Hänen huomionsa kiinnittyy surusilmäisen soittajan viulun täyteläisen samettiseen sointiin. Muusikko pääsee kokeilemaan viulua, jonka kielet taipuvat hänen pyyntöihinsä kuin säyseä savi savenvalajan käsissä. Se on ihmeellinen, mutta se ei ole kaupan. Ennemmin viulisti luopuisi elämästään kuin soittimestaan. Ja niin muusikko saa kuulla viulun tarinan.

Maria Àngels Anglada kirjoittaa harkitun niukasti ja riisutun kauniilla kielellä kipeistä ja kauheista asioista. Hänen romaaninsa Auschwitzin viulu kertoo suuremmoisen tarinan kauneuden ja taiteen hentoisesta mutta sitkeästä voimasta, joka synkimpinäkin hetkinä pystyy kohottamaan mielen ja sytyttämään toivonkipinän.